Uckon hellyttävä Leepu-koira

Joillakin sitä on. Taitoa tehdä käsillään upeita esineitä ja asioita. Yksi tällainen on ystävämme Juho, jonka valmistamat huonekalut ja muut kodin design-esineet saavat meidät kerta toisensa jälkeen huokailemaan ihastuksesta. Miehen käsissä syntyvät nojatuolit, lamput, pöydät kuin lasten puulelutkin.

Alkujaan Juho valmisti huonekaluja vain itselleen, kunnes viitisen vuotta sitten hän päätti perustaa oman yrityksen. Syntyi Ucko, joka edustaa pohjoisen luonnon ja elämäntavan innoittamaa suomalaista muotoilua.

- Yritys syntyi tarpeesta saada jonkinlainen selkeä nimittäjä, jolla perustella itselleen ne tuolit, pöydät, lamput ja muut, joita työhuoneen nurkkiin oli alkanut ilmestyä. Samaan aikaan olin asunut jo muutaman vuoden Pirkkalassa vaarini rakentamassa talossa, jonka katon alta myös työhuoneeni löysi paikkansa, Juho kertoo.

Yrityksen nimi Ucko tulee Juhon vaarin, Karjalasta kotoisin olevan suvun, nimen vanhasta kirjoitusmuodosta: Uckonen, Uckoinen, Uckoin.

Uckon toiminnassa korostuu ajatus "vähemmän on enemmän". Se näkyy myös Juhon suunnittelemissa huonekaluissa ja esineissä.

- Suunnittelussa tavoitteenani on tiedostaa ympäristömme tila ja pyrkiä parantamaan sitä. Tavaran määrää lisäämällä se ei onnistu, mutta opettelemalla tekemään asioita paremmin, siis kestävämmin, se voi olla mahdollista.

Uckon verkkosivuilla on tällä hetkellä myynnissä Leepu-puukoira ja valkoinen sohvapöytä. Myös muita sivuilla näkyviä tuotteita voi tiedustella Juholta. Niitä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä myyntivalmiina varastossa, sillä Juho pyörittää Uckoa sivutoimena päätyönsä ohella.

Hellyttävä Leepu-puukoira

Uckon suosituin esine on hellyttävä Leepu-puukoira. Se tuo mieleen vanhanajan puulelut. Kestävä, ekologinen ja kaunis. Leepu on valmistettu kevyesti vahatusta koivuvanerista.

Leepun esikuvana on Juhon siskon koira Leevi, tuttavallisemmin Leepu. Lempeä jättiläinen, jonka rauhallinen olemus ja kiltit silmät hurmaavat kenet tahansa. Juhon suunnittelemassa Leepu-puukoirassa on sitä samaa rauhallisuutta ja lempeyttä, jota esikuvansakin kanssaeläjilleen tarjoaa.

Tällaisen puukoiran Jani osti taannoin kummilapselleen lahjaksi. Leepu oli niin suloinen, että päätimme hankkia sellaisen myös omaan kotiimme.

*****ARVONTA*****

////ARVONTA ON PÄÄTTYNYT. KIITOS OSALLISTUNEILLE////

Nyt yhdellä onnekkaalla on mahdollisuus voittaa Uckon Leepu-puukoira omakseen. Tätä ihanuutta ei joka kodista löydy.

NÄIN OSALLISTUT ARVONTAAN:

- Saat yhden arvan, kun kerrot mikä Uckon tuotteista ihastuttaa eniten. Uckon verkkosivuille pääset tästä (klik!). 

MAHDOLLISUUS LISÄARPOIHIN:

- Saat yhden lisäarvan, kun yllä mainitun lisäksi olet blogimme lukija tai liityt lukijaksi Bloggerissa tai Facebookissa (klik).

- Saat lisäarvan, kun edellä mainittujen lisäksi jaat arvonnan blogissasi tai sosiaalisessa mediassa. Voit halutessasi käyttää yllä olevaa arvontakuvaa tai jakaa arvonnasta kertovan Facebook-päivityksemme (klik!).

Sinulla on siis mahdollisuus saada yhteensä kolme arpaa. Kerrothan kommentissasi, kuinka monella arvalla osallistut. Muistathan jättää sähköpostiosoitteesi, jotta tavoitamme sinut voiton osuessa kohdallesi. Arvonta päättyy 15.6.2016 klo 24. Arvontaan voivat osallistua kaikki Suomessa asuvat.

Kommentointilomakkeeseen pääset, kun skrollaat jonkin matkaa alaspäin. Vaihtoehtoisesti voit myös osallistua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kaikkipaketissa(at)gmail.com ja kertomalla, kuinka monella arvalla osallistut. Onnea arvontaan!

*Kuvakollaasi koostettu Paavo Pykäläisen kuvista.

*Yhteistyössä Ucko.

Kesäkukkien istutusta mummolahengessä

Täällä on viime päivinä isketty kädet multaan. Jos meidän seurassa lähtee Plantageniin, siitä ei hyvä seuraa. Liikkeestä lähtiessämme auto oli niin piukassa kukkia ja kasveja, että hurluutellessamme kotiin kaara muistutti liikkuvaa viidakkoa. Tosi on!

Mitään selkeää teemaa meillä ei tänä vuonna istustusten suhteen ollut. Nyt kun kukkien runsautta katselee, voi kokonaisuudessa nähdä pilkahduksen mummolahenkisyyttä. Löytyy jopa yksi pelargonia.

Olihan sitä kaivettava myös kamera esille ja ikuistettava muutama kesäkukkakuva tänne blogiinkin. Toivottavasti saatte kukkaenergiaa edes ripauksen.

Haaveissamme on jonain päivänä omistaa suurempi piha. Onneksi nykyisen asuntomme takapihalle sentään jonkin verran istutuksia mahtuu.  Nyt pihalla kukkii muun muassa maljaköynnös, pikkupetunia, daalia, morsiusharso, tarhaneilikka, hortensia, nukkeasteri ja moni muu kaunis kukka.

Kyllä kelpaa istua kesäiltaa ja nauttia vehreydestä samalla, kun kuuntelee viereiseltä kanavalta kantautuvaa vedensolinaa. Kesä, on se niin ihanaa aikaa.

Viime vuonna kirpparilta löytämämme ilmainen kahvikuppi ei ole tullut vahingossa kuvaan. Se toimii maljakkona luonnonkukille. Nyt kuppi vielä ammottaa tyhjyyttään, mutta tilanne varmasti korjaantuu piakkoin.

Toimme terassille myös pari vanhaa tonkkaa. Sopivat mummolatyyliin. Tyhjät tonic-pullot vielä sen sijaan etsivät paikkaansa. Maljakoiksi niitä ajattelimme. Eikö muuten ole kivat pullot? Löysimme ne ruokakaupasta ja ihastuimme niin, että muutama päätyi mukaamme.

Kukkien sekaan mahtuu myös jokusia yrttejä. Timjami ja rosmariini ovat lempiyrttejä korianterin ohella. Niitä tulee käytettyä usein kesäkokkailuissa.

Mitenkäs siellä on viikonloppu sujunut? Kenties puutarhatöiden merkeissä? Sää on ollut kovin pilvinen, mutta vettä ei sentään ole ripottanut niskaan. Ihan passeli sää puutarhahommille. Suuremmilta hikipisaroilta ainakin välttyy, kun aurinko ei porota taivaan täydeltä.

Loppuun pitää vielä mainita, että ensi viikolla blogissa pyörähtää käyntiin mukava arvonta. Palkintona on jotakin sellaista, mitä ei joka kodista löydy. Pysykäähän menossa mukana. 

p.s. Lisää kukkailoittelua löytyy Mansikkatilan mailla -blogista (klik!). Käy kurkistamassa, millaisia kukkakuvia muut bloggaajat ovat ottaneet.

Lahjapaketti täynnä rakkautta

Olemme Pinterestissä ihastelleet jo pitkään kuvaa lahjapaketista, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan on todella kaunis. Lahja on kääritty ruskeaan voimapaperiin, ja paketin ympärille on kiedottu paperisydämin koristeltua lankaa. Kuva nousee esiin tasaisin väliajoin ikään kuin kutsuen ”tällainen lahjapaketti teidänkin on tehtävä”.

Jokin aika sitten otimme erilaisia rakkausaiheisia valokuvia. Tykkäämme teettää kauniita kuvia ja käyttää niitä onnittelukortteina. Onnittelukorttien kuvitusta suunnitellessamme sydänlahjapaketti palautui mieliimme. Aika oli kypsä idean toteutukselle. Paketti on helppo ja nopea toteuttaa. Sydämet on tehty kuvioleikkurilla ja liimattu lankaan kiinni.

Kuvissa käytimme erilaisia taustoja. Hieman yllättäen tykästyimme mustaan pohjaväriin. Musta ei toki ole mitenkään romanttinen värivalinta, mutta se toi mukavaa vastapainoa hempeälle lahjapaketille. Myös kuviin tehdyt tekstit erottuivat mustaa taustaa vasten hyvin.

Tämä lahjapaketti soveltuu niihin hetkiin, kun haluaa hemmotella omaa rakastaan. Paketointi-ideaa voi hyödyntää myös hää- ja ystävänpäivälahjojen kohdalla. Sydämien sijasta lankaa voi koristella myös muilla kuvioilla. Inspiraatio lahjapakettiin löytyi alkujaan täältä!

Onko sinulla tapana teettää valokuvista kortteja? Herättääkö tällainen paketti ihastuksen tunteita vai onko se kenties liian hempeä ja romanttinen?

Kesäisen lämmintä loppuviikkoa!

Tukholman ravintolavinkit

Tukholma ihastuttaa ravintolatarjonnallaan. Samalla voi aistia tulevia ruokatrendejä. Suomeen ne tulevat useimmiten pienellä viiveellä. Tällä hetkellä pinnalla tuntuivat olevan erityisesti hampurilaiset ja muut jenkkiherkut. Lähes joka ruokaravintola tarjoaa oman versionsa hampurilaisista. Lisäksi useimmissa aamupalapaikoissa listalla koreilee pannukakut. Nam, nam! Vastapainoksi on toki tarjolla terveellisempiäkin vaihtoehtoja, kuten erilaisia puuroja. Myös etnisiä ruokapaikkoja on kaupungissa ilahduttavan paljon.

Kinuskikissa leipoo klassikkoherkut uuteen muotoon

Kesäjuhlat tiedossa, mutta tarjottavat mietityttävät? Tuttu juttu. Me pidämme leipomisesta, mutta usein juhlien alla päässä raksuttaa vain tyhjää. Onneksi leivontasaralta löytyy todellisia mestareita, joilta herkullisia ideoita arki- ja juhlatarjottaviin voi ammentaa. Yksi tällainen on leivontabloggaaja Sini Visa, koko kansan tuntema Kinuskissa. Uskoisimme, että tuttu nimi sinullekin. Jos ei, käy ihmeessä kurkistamassa hänen blogiaan.

Korvapuusteista pikkuleipiä, mokkapaloista tikkareita

Osallistuimme taannoin kustannusyhtiö Tammen tilaisuuteen, jossa Kinuskikissa esitteli uutuuskirjaansa ja kertoi tarinoita bloginsa takaa. Sini Visan kolmas kirja kantaa nimeä Kinuskikissa taikoo klassikot uuteen muotoon. Tässä kirjassa korvapuusteista tulee pikkuleipiä, mokkapaloista tikkareita ja pannarista kakkua. Myös tunnettujen makeisten maut ja muodot siirtyvät leivonnaisiin. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Kiss-Kiss-torttu? Me pääsimme maistamaan tilaisuudessa mm. Marianne-kakkua, joka oli syntisen hyvää. Sini itse ei osannut nostaa kirjastaan yhtä suosikkia, vaan koki kaikki ohjeet rakkaiksi. Korvapuustien ja mokkapalojen hän kuitenkin kertoi olevan erityisen lähellä sydäntään, mikä näkyy myös kirjassa. Näistä klassikoita löytyy useampikin eri variaatio.

Makeiden herkkujen lisäksi kirjasta löytyy useita suolaisia tarjottavia. Kuinka kekseliästä on tehdä esimerkiksi jättikokoinen karjalanpiirakka tai käyttää riisipuuroa kakun täytteenä.

Edellisestä kirjasta uutuusteos eroaa siinä, että leipomusten koristelut nousevat näkyvämmin esille. Jos koristelut tuntuvat liian haastavilta, hyvä uutinen on se, että leivonnaiset näyttävät ja maistuvat hyviltä myös riisutumpina versioina.

Raparperi-toffeesta oli luovuttava

Kinuskikissaa voi kutsua innovatiiviseksi leipurineroksi, joka kerta toisensa jälkeen haastaa itsensä suunnittelemaan jotakin uutta jauhopeukaloiden iloksi. Se on hieno saavutus henkilöltä, joka omien sanojensa mukaan oli ennen blogia tavallinen sunnuntaileipoja. Suosion salaisuus lienee juuri siinä, että Kinuskikissan ohjeilla kuka vain voi onnistua. Liiallisen hifistelyn ja fiinien termien sijasta ohjeet ja tekniikat kerrotaan selkeästi kansankielellä. Epäonnistuminenkin on inhimillistä, myös Kinuskikissalle. Sinin mukaan tuoreesta kirjasta jäi uupumaan muun muassa raparperi-toffeekarkkien ohje, sillä lopputuloksesta ei tullut oikeanlainen, vaikka hän teki jopa 20 koeversiota ideastaan. Oli lohduttava kuulla, että aina ei onnistu ammattilaisellakaan.

Loistava leipuri, kehno kokki

Kerrotaan loppuun vielä mielenkiintoinen paljastus. Voisi kuvitella, että Sinin kaltaiselta jauhopeukalolta sujuu hyvin myös ruuanlaitto. Sinin mukaan hän on kuitenkin kehno ruuanlaittaja. Jotakin kertonee sekin, että lempiruuikseen hän mainitsee grilliruuat. Helppoja toteuttaa ja onnistumisprosentti on korkea. Ruokakirjaa Kinuksikissalta tullaan tuskin näkemään, mutta leivontasaralla tällä naisella on vielä paljon annettavaa.

p.s. kuten huomasit, olemme palanneet lomalta. Tukholman kuulumisia myöhemmin täällä blogissa. Sitä ennen yritämme karistaa pois epämiellyttävän matkatuliaisen, eli flunssan. Mukavaa viikkoa!

*Yhteistyössä Tammi-kustannuksen kanssa

Valkovuokkoja ja halauksia äideille

Tämä päivä on omistettu kaikille äideille, erityisesti omille äideillemme. Olette lämpimän halauksen ja maailman suurimman kiitoksen ansainneet kaikesta siitä hyvästä, jota olette eteemme tehneet. Samalla haluamme onnitella kaikkia muita ruudun toisella puolella olevia äitejä.

Niin sanaan äiti kuin äitienpäivä latautuu vahvasti tunnetta. Rakkautta, iloa kuin surua. Joillekin tämä äitienpäivä on ensimmäinen, kun saa olla äiti. Joillekin taas ensimmäinen ilman äitiä. On myös niitä, jotka haluaisivat olla äitejä, mutta mahdollisuutta siihen ei ole suotu. Siksi haluamme ulottaa äitienpäivähalauksemme koskemaan teitä kaikkia upeita naisia. Kiitos, että jaksatte myös vieraille blogissamme.

Kävimme illalla poimimassa viereisestä metsästä kimpun valkovuokkoja. Hellyttävä perinne, joka juontaa juurensa jo lapsuudesta. Kuuluuko tämä tapa myös teillä perinteisiin?

Maljakossa valkovuokot kestävät noin 2-3 päivää. Vesi kannattaa vaihtaa usein, sillä se sakenee helposti. Valkovuokkojen keräämisen jälkeen on syytä muistaa pestä kädet, sillä vuokot ovat lievästi myrkyllisiä. 

Tämän äitienpäiväpostauksen myötä blogimme hiljenee viikoksi. Maanantaiaamuna suuntaamme kohti Tukholmaa, jonne lähdemme kannustamaan Suomea Eurovisionin laulukilpailuihin. Viikko on niin täynnä ohjelmaa ja erilaisia tapahtumia, että paikallaan ei ehdi juuri olla. Eiköhän tänne blogiinkin saada jonkinlainen postaus tunnelmista ja tuoreita kuulumisia Tukholmasta heti reissun jälkeen.

Nyt toivotamme kaunista äitienpäivää ja aurinkoista alkavaa viikkoa!

Kranssi lahjaksi viherpeukalolle

Ulkona lämpömittari näyttää mukavan keväisiä lukuja, suorastaan kesäisiä. Luonnossa harmaus väistyy vihdoin värien tieltä. Myös blogissa ollaan keväisen värikkäissä tunnelmissa. Tällä kertaa esittelemme lahjaidean, joka on omiaan kaikille viherpeukaloille. Eikä unohdeta äitejä, joita juhlitaan tulevana sunnuntaina. Tämä kukkien ja vihannesten siemenistä tehty kranssi suorastaan kutsuu puutarhahommiin.

Toteutimme kranssin Aleksin siskolle Ann-Marielle, joka vuonna 2013 muutti yhdessä perheensä kanssa vanhaan maalaistaloon Sipooseen. Koska Aleksin sisko on todellinen viherpeukalo ja innokas DIY-ihminen, kranssi oli kuin omiaan hänelle. Tavoitteenamme on kesällä suunnata Sipooseen ja napsia muutama kuva tuosta ihastuttavasta ja idyllisestä kodista, josta viime vuonna Maalla-lehtikin teki jutun. Tila on aikanaan toiminut kuninkaan rälssitilana eli historiaakin paikasta löytyy. Suosittelemme myös tutustumaan Ann-Marien Unelma maalla -blogiin, jossa on esillä kuvia kyseisestä tilasta ja Aleksin siskon tekemistä tuotoksista.

Palataan takaisin kranssiin. Piipahdus Tigerin liikkeeseen kannatti, sillä lähes kaikki tarvittavat asiat kranssin tekoon löytyivät kaupan kevätvalikoimista. Siemenpussien design miellytti meitä niin, että päätimme koristella kranssin niillä. Tigerista löytyi myös puutarhahanskat, jotka sopivat värimaailmaltaan kokonaisuuteen.

Kevätkranssin kokoaminen

Siemenpussien ja hanskojen lisäksi tarvitset tukevaa pahvia, juuttinauhaa, juuttinarua sekä kuumaliimaa. Leikkaa pahvista pyöreä kehikko kranssille ja kiinnitä siemepussit kuumaliimalla kehikkoon. Pussien kiinnittämiseen voit käyttää myös teippiä. Huolehdi kuitenkin, että siemenpussit ovat helposti irrotettavassa kranssista. Seuraavaksi kiinnitä puutarhahanskat juuttinarulla kranssin yläosaan. Voit käyttää kiinnityksessä apuna myös teippiä. Hanskojen ympärillä olevan narun/teipin saat piilotettua, kun solmit käsineiden ympärille juuttinauhasta rusetin. Lopuksi tee juuttinarusta vielä ripustuslenkki kranssille. Siinä kaikki. Helppoa kuin salaatin kasvatus!

Heräsikö sisäinen viherpeukalo? Tietäisitkö henkilön, joka ilahtuisi tällaisesta muistamisesta? 

Aurinkoisia ja lämpimiä päiviä viikkoosi!

Aleksi ja Jani